Tila taiteelle

Studio K:ssa on esitelty koti- ja ulkomaisia taiteilijoita, muutama työ kerrallaan. Tilassa on tehty erilaisia taiteellisia kokeiluja, ja ohjelmaan on mahtunut vierailevien kuraattorien näkökulmia. Studio K on arkkitehtuuriltaankin erityinen, yhdeksän metriä korkeassa tilassa teoksia voi katsella myös ylhäältä käsin. Studio K:sta keskustelevat Kiasman intendentti Maaretta Jaukkuri sekä yksi K:n vierailijoista, kuraattori Paula Toppila näyttelyvaihtokeskus Framesta.

MJ>> Aluksi tuntui, että Studio K on erikoinen ja hankala tila, mutta mitä enemmän olen sitä vuosien varrella seurannut, sitä kiinnostavammaksi se mielestäni muuttuu. Alusta lähtien pidin hurmaavana, että tilaan näkee myös ylhäältä. Katsomistilanne muuttuu, kun teokset näkee kahdesta suunnasta.

PT>> Tilassa on ollut hienoja teoksia, jotka lattiatasosta ovat melkein näkymättömiä, mutta paljastuvat sitten toisesta kerroksesta ihan uudella tavalla. Esimerkiksi Simryn Gillin tai Polly Apfelbaumin teokset.

MJ>> Polly Apfelbaum tekee maalausta lattiatasolta, valitsimme sen juuri tähän tilaan. Yleensä pyrimme siihen, että taiteilija pääsee katsomaan tilaa ja voi ottaa sen huomioon. Vierailit Studio K:n kuraattorina 1999 ja toit sinne Job Koelewijnin näyttelyn. Tuntuiko tila sinusta hankalalta?

PT>> Pidin tilaa haasteena. Loppujen lopuksi taiteilijan läsnäolo on tärkeämpi, koska hän tekee ehdotuksen, mikä teos tilaan tulee. Tietysti on aina monta mahdollisuutta, joista voi keskustella. Taiteilija päättää myös, kuinka tärkeä lähtökohta tila hänelle on.

VIERAILEVAT KURAATTORIT

MJ>> Vierailevat kuraattorit ovat meille hyvin tärkeitä. Olemme saaneet näkemyksiä, jotka olisivat voineet jäädä huomaamatta. Tai ei olisi ehkä juuri sillä tavalla ajateltu sillä hetkellä. Sitä pidän hyvin kiinnostavana.

PT>> Studio K:n tapauksessa moniäänisyys on kyllä ollut todella hyvä asia, erityisesti mahdollisuus kutsua vierailevia kuraattoreita. Mielestäni on tärkeää, että he ovat voineet alusta lähtien ajatella tätä tilaa. On tavallista, että museoissa kiertää näyttelyitä, jotka on tehty valmiiksi muualla ja sitten ne kiertävät museosta toiseen. Studio K:ssa on vielä se erityisyys, että näyttelyt on aina tehty juuri tähän tilaan. Joskus huomaan miettiväni itsekseni eri tiloja, ja sitä kenen taiteilijan teokset niihin sopisivat.

MJ>> Itse lähden mieluummin tekijästä, ja jätän asian sitten hänen ratkaistavakseen. Monet taiteilijatkin pitävät tilaa haasteena, sitä että se ei ole valkoinen kuutio.

TIIVIS PUHEENVUORO

PT>> Kaikille Studio K:n näyttelyille on joka tapauksessa yhteistä, että ne tuovat oman panoksensa museon kokonaisuuteen. Sitä pidän tilan tärkeimpänä roolina. Laajat näyttelyt saattavat usein olla raskaita. Niitä ei aina jaksa ilman tällaisia henkireikiä, keskittyneitä puheenvuoroja katsojalle ja ainakin minä saatan poiketa vain Studio K:n näyttelyssä.

MJ>> Olen miettinyt, että tilasta on tullut eräänlainen uuden esittämistavan kokeilupaikka. Jos ajatellaan vaikka taidemuotoa, jossa on esittäviä elementtejä tai maalausta, jonka taustalla on objektitaidetta. Teokset eivät enää ole maalauksia tai veistoksia, vaan niissä on usein joko video tai performatiivinen osuus ennen tai jälkeen. Studio K:ssa on ollut hyvä kokeilla pienempiä asioita, jotka eivät sopisi laajaan näyttelyyn. Keskittyminen yhden taiteilijan tekemiseen tai tiukkaan ryhmänäyttelyyn tuo täsmällisyyttä, jota ei koskaan saavuteta isossa näyttelyssä. Se on ollut Studio K:ssa ehkä kaikkein hienointa.

UUSIA TEOKSIA

PT>> Mieleeni on jäänyt Studio K:sta monta hienoa teosta: Carsten Höllerin Liukurata, Mutlu Cerkezsin Esirippu… Näitä teoksiahan voisi esitellä joskus Studio K -retrospektiivissa.

MJ>> Itse asiassa museo on ostanut aika monta Studio K:ssa esillä ollutta teosta kokoelmiinsa. Simryn Gillin teos on kokoelmissa ja nyt ostimme Boris Gerretsiltä kaksi piirustusta. Myös Bjarne Melgaardin ja Eva Grubingerin teokset hankittiin. Cildo Meirelesiltä ostettiin kaksi isoa teosta. Taiteen tuottaminen on yksi nykytaiteen museon perustehtävä. Museo voi olla eräänlainen tuotantolaitos, koska mehän olemme tuottaneet näistä Studio K:n teoksista aika monta täällä Kiasmassa.

Maaretta Jaukkuri, Kiasman intendentti
Paula Toppila, Näyttelynvaihtokeskus Framen kuraattori