Muutoksen kanssa kannattaa olla kaveri

Energiayhtiö Vattenfall ja Nykytaiteen museo Kiasma ovat pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita. Uusin yhteistyömuoto on nuorille suunnattu kolmivuotinen taidekasvatushanke Kiasman kiertokoulu. Mitä kokemuksia liikeyrityksellä on yhteistyöstä taidelaitoksen kanssa? Vattenfallin toimitusjohtaja Maija-Liisa Friman vastasi Kiasman kiertokoulun tuottaja Minna Raitmaan kysymyksiin.

Miksi Vattenfall lähti mukaan Kiasman kiertokoulu -hankkeeseen?

Aikaisempina vuosina tuimme Kiasman taide-kokoelmista koottuja, eri paikkakunnille suunnattuja kiertonäyttelyitä. Se oli hyvä kokemus, mutta jäimme miettimään mikä todella jättäisi jäljen siihen yhteisöön, johon panostamme. Kiasman kiertokoulu oli vastaus tähän. On typerää ajatella että koulu on pelkkää pakkoa ja taide on jotain erillistä tai liian hienoa kouluun. Koko asian voi ajatella toisin: oppiminen voi olla kivaa ja taide voi auttaa oppimaan. Halusimme myös parantaa opettajien mahdollisuuksia nyt kun kuntien talous tiukkenee. Ja paikallisille taiteilijoille Kiertokoulu tarjoaa työtilai-suuksia. Kiertokoulun idea on hyvä, siinä on jotain vanhaa ja jotain uutta ja yhdessä tekemisen meininkiä. Olen itse maalta, jossa harrastettiin nuorisoseuratoimintaa ja vaikka mitä. Toivon että tämän tyyppinen toiminta maaseudulla ei kuolisi.

Mitä yritysjohtaja voi oppia Kiertokoulusta?

Mistäs sen luovuuden voi oppia, jos ei muilta? Kiertokoulu tuo muiden alojen tuntemusta, joka auttaa omassakin työssä. Minulle henkilökohtaiset ystävät liike- elämän ulkopuolelta ovat tärkeitä, esimerkiksi muusikkoystävältäni olen oppinut valtavasti.

Miksi valitsitte kohderyhmäksi nuoret?

Siksi että he ovat kovien haasteiden edessä muuttuvassa maailmassa. Kysyimme itseltämme mikä auttaa nuorta ihmistä pärjäämään. Vastaus kuuluu: rohkeus uusien asioiden edessä auttaa. Pelko jäykistää. Kulttuuri on osaamispääomaa, joka auttaa nuoria kehittymään ja ajattelemaan.

Tästä tulee mieleen termi hyvä yrityskansalainen. Mitä se sinulle merkitsee?

Sitä että yritys on luotettava toimija yhteiskunnassa. Yrityksen on huomioitava vastuullisesti niin omistajat ja asiakkaat kuin henkilöstö. Nämä kaikki yhdessä mahdollistavat yrityksen menestyksen. Yhteiskuntaan hyvin linkittynyt ja verkottunut yritys parantaa omia toimintaedellytyksiään. Suomi ei ole mikään pussinperä, vaan elämme nopeassa murrosvaiheessa. Yrityksen on ennakoitava tulevaa ja varauduttava muutoksiin. Muutoksen kanssa kannattaa olla kaveri.

Vastuullisuus ja luotettavuus ovat hienoja arvoja, mutta eikö liikeyrityksen ensisijainen tavoite ole kuitenkin tuottaa voittoa?

Ei tässä ole vastakkainasettelua. Tuloksen teko ja vastuullinen yrityskansalaisuus ovat saman kolikon eri puolia. Kun panostamme nuoriin, panostamme samalla heidän perheisiinsä eli asiakkaisiimme, jotka mahdollistavat meille menestyksen. Taloudellisuus on tärkeä arvomme, mutta niitä ovat myös avoimuus, erilaisuus, yksilöllisyys.

Voivatko valtion taidelaitos ja liikeyritys todella olla samalla asialla?

Mielestäni jako kulttuurimaailman ja bisnesmaailman välillä on keinotekoinen. Ensinnäkin yrityksissä on vaikka kuinka paljon ihmisiä, joilla on oma kiinnostus kulttuuriin. Itse en voisi sitoutua muuhun kuin itselleni rakkaisiin asioihin. Ei voi sitoutua asioihin, joita ei ymmärrä. Toisaalta näen myös Kiasman vastuul- lisena yrityskansalaisena, jonka kanssa lähdemme yhdessä maailmalle luomaan edellytyksiä kehitykselle. Minua ihmetyttää miksi kulttuuripiirit ovat epäileviä yrityksiä kohtaan. Miksei oteta irti sitä iloa, hyötyä ja nautintoa, mitä taide- ja yritysmaailman yhteistyöstä on saatavissa? Nina Roos sai juuri suuren rahapalkinnon, Carnegie Art Awardin. Ei hänen taiteellisuuttaan vähennä se että hän sai yrityksestä lähtöisin olevaa rahaa! Myös media suhtautuu ylivarovaisesti, ikään kuin tässä olisi joku vastakkainasettelu. Yhteistyöstä puhuminen julkisesti ja avoimesti olisi hyvä asia kaikkien kannalta. Se rohkaisisi muita yrityksiä yhteistyöhön kulttuurilaitosten kanssa. Toivotan omasta puolestani kaikki halukkaat kumppanit mukaan, turha tässä on hurskastella millään Vattenfallin yksinoikeudella.

Maailmasta löytyy varmasti paljon kannatettavia hankkeita. Millä perusteella valitsette mitä tuette?

Teemme ainoastaan asioita, joihin itse uskomme. Kiasma-yhteistyö on todellakin valinta, Vattenfallin strategiaa. Meille tulee runsaasti yhteistyöehdotuksia, mutta niitä on turha meille lähettää. Keskitymme nimittäin tällä hetkellä toisaalta Kiasmaan ja toisaalta Suomen urheiluliiton kanssa järjestämäämme Vattenfall Seuracupiin, jokakesäiseen nuorten yleisurheilutapahtumaan. Olemme päättäneet panostaa nuoriin, kulttuuriin ja urheiluun.

Mitä kokemuksia Vattenfallilla on tähän-astisesta yhteistyöstä Kiasman kanssa?

Kiasman tapasuhtautua kehitykseen sopii Vattenfallille. Meidän yhteistyömme on aina tapahtunut aidossa vuorovaikutuksessa, Kiasmassa osataan keskustella. Minua miellyttää suuresti Kiasman tapa toimia syste-maattisesti uutta kokeillen ja pitkällä tähtäimellä. Kiasma ei ole homeen hajuinen museo tai perinteinen taidelaitos, vaan se lähtee kuin ameba ulos rakennuksesta yhteiskuntaan ja kehittyy jatkuvasti. Tämä muistuttaa Vattenfallin toimintatapaa. Meillä on yhteisiä arvoja. Tulee mieleen analogia: mikä pysähtyy, jos ei tule sähköä seinästä ja mikä pysähtyy jos ei tule aivoille energiaa?

Minna Raitmaa