Elämäniloa ITE-taiteesta

Rakkaalla ilmiöllä on monta nimeä: outsider art, itseoppineiden taide, art brut, nykykansantaide… Suomalaisilla on tarjottavanaan tähän kansainväliseen nimilistaan ihan oma lisänsä, ITE-taide, joka tulee sanoista ’itse tehty elämä’. – Eurooppalaiset asiantuntijat sanovat, että suomalainen ITE-taide on outsider-taiteen kentällä omaperäistä ja selvästi muista poikkeavaa, kuvailee Maaseudun Sivistysliiton kulttuuritoimenjohtaja Liisa Heikkilä-Palo.

Liisa Heikkilä-Palo on yksi Kiasman ja Maaseudun Sivistysliiton Omissa maailmoissa -näyttelyn toteuttajista. Näyttely on maassamme ensimmäinen näin laajamittainen kansainvälinen outsider-taiteen näyttely. Siihen on koottu teoksia monesta eurooppalaisesta kokoelmasta, mikä antaa kotimaiseen ITE-taiteeseenkin aiempaa syvempää heijastuspintaa.

PUSKARADIOTYÖTÄ

Mutta ennen kuin Omissa maailmoissa -näyttelyn kaltainen suurhanke oli mahdollinen, piti ITE-taide ensin löytää. 1990-luvun Suomessa nykykansan-taidetta ei ilmiönä tunnistettu eikä edes käsitteenä käytetty.

– Kansantaide oli Suomessa pitkään lähinnä musiikkia ja tanssia. Visuaalinen puoli miellettiin vain traditionaaliseksi käyttötaiteeksi, muistelee Heikkilä-Palo. Vierailuni Lausannen Musee de l’Art Brutiin muutti kaiken. Silmäni aukesivat kertaheitolla, kun tajusin, mistä outsider-taiteessa oli kysymys. Ymmärsin, että jos eurooppalaisilla on omat taiteen marginaali-ilmiönsä, täytyy myös meillä olla vastaavat tuntemattomat alueet.

Oli aika nostaa vaiettu taidemuoto esille. Maaseudun Sivistysliitto ryhtyi metsästämään suomalaisen nykykansantaiteen tekijöitä.

– Käynnistimme nykykansantaiteilijoiden kartoitustyön. Oli aloitettava ihan alusta, ja mietimme konsteja, miten ihmeessä tekijät voitiin löytää. Tiesimme, ettei lehti-ilmoittelulla löydy mitään. Tämän takia jaoimme mm. ilmiantokortteja, joissa kehotettiin ilmoittamaan meille, jos naapuri tai ystävä oli nykykansantaiteen tekijä.

”Pinsettityön” tuloksena saatiin kerätyksi noin kolmesataa taiteilijanimeä sekä luoduksi runsas kuva-arkisto, kansainvälinen asiantuntijaverkosto ja aktiivinen ITE-taiteen julkaisu- ja näyttelytoiminta.

– Olen hirmuisen iloinen ja ylpeä siitä, että työ, joka ei silloin näkynyt missään kantaa nyt hedelmää. Tämä on ollut hauskin elämäni projekteista. Se on tuottanut valtavasti iloa. Nyt muutkin voivat siitä iloita kuin me.

Kiasman näyttely on silti vain välietappi Maaseudun Sivistysliiton ITE-taiteen työssä. Yhtenä unelmana on löytää kokoelmille ja arkistolle pysyvä koti, oma museo.

– Jos saisin määrätä, ottaisin Kiasman edustalla olevat makasiinit itselleni ja perustaisin siihen museon, naurahtaa Heikkilä-Palo.

Osin makasiinien nurkanvaltaus onnistuu jo tänä kesänä. Omissa maailmoissa -näyttelyn yhteyteen Töölönlahdelle Maaseudun Sivistysliitto rakentaa ITE-taiteen veistospuiston. Alueelta saavat paikkansa esimerkiksi ne monumentaaliset taideveistokset, jotka eivät Kiasman museosaleihin mahtuisi.

”LIITERIPICASSOT”

Eurooppalaisen art brut -taiteen juuret ovat usein vaikeiden henkilöhistorioiden sävyttämiä ja monesti työt ovat karuissa elämänolosuhteissa syntyneitä. ITE-taiteen Suomi-historia ei ole aivan samankaltainen: kotimaista nykykansantaidetta leimaa tekemisen into ja ilo sekä halu muovata elämänpiiri itsetehdyksi ja omannäköiseksi.

– Kysyin kerran yhdeltä kainuulaiselta tekijältä, miten on mahdollista että häneltä syntyy näin paljon teoksia, Heikkilä-Palo muistelee. Kainuulainen vastasi, että ”jos niitä on syntynyt, johtuu se siitä että televisiosta tulee niin huonoa ohjelmaa. Voin tehdä pitkää päivää liiterissä aamusta iltaan.” Liiteripicasson työt loppuivat vasta puoli yhdeksän tv-uutisiin.

Liiteritaiteilu liittää ITE-taiteen tiiviisti maalaiskulttuuriin. Edellyttäväthän esimerkiksi ITE-taiteen tutuimmat maamerkitkin, valtavista puunrungoista veistetyt karhu-mesikämmenet ympärilleen pihaa ja avaruutta, jota ei kaupungeista löydy. Maaseudun Sivistysliitto ei silti sulje kaupunkilaisia ITE-aatteen ulkopuolelle.

– ITE-taiteilijat ovat aivan loistavaa porukkaa, itsetuntoisia, rohkeita ja elämänmyönteisiä. Taidemuotona ilmiö puhuttelee kaikenikäisiä. Joka ikinen ihminen saa siitä iloa ja positiivista energiaa. Me tarvitsemme sitä.

JOKAISEN OIKEUS LUOVUUTEEN

Jokaisen oikeus luovuuteen ei silti ole Suomessa aivan itsestään selvä asia. Toukokuun lopulla saapuu Kiasmaan nimekäs joukko kansainvälisiä puhujia seminaariin, jonka yhtenä teemana on luovuuden ja mielenterveyden välinen suhde.

– Konferenssi on tärkeä, sillä myös meillä on suljettuja laitoksia, joissa taideterapian osuus on liian vähäinen. Laitoksissa on erittäin luovia henkilöitä, joilla ei ole mahdollisuutta ilmaista itseään. Uskon vakaasti, että ihminen voi elää hienoa elämää, jos vain saa toteuttaa itseään.

Riikka Haapalainen

Omissa maailmoissa – Toinen taide
14.5.–21.8. Viides ja 4. kerros

Omissa maailmoissa -näyttelyssä on 300 teosta lähes 50 nykykansantaiteilijalta. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton kanssa. Näyttelyarkkitehtuurin on suunnitellut lavastaja Ralf Forsström. Näyttelyä tukevat Ranskan kulttuurikeskus, Itävallan suurlähetystö ja Pro Helvetia, Arts Council of Switzerland.

Kotimaiset taiteilijat

Tyyne Esko (Kokkola), (15) Edvin Hevonkoski (Vaasa), Martti Hömppi (Siuro), Enni Id (Padasjoki), Johannes Ivakko (Lahti), Rikhard Koivisto (Kauhajoki), (1) Alpo Koivumäki (Kauhajoki), Mauri Korhonen (Suonenjoki), (6) Viljo Luokkanen (Riihimäki), Petri Martikainen (Kemiö), (8) Väinö Oja (Paimio), Timo Peltonen (Korpilahti), Jorma Pihl (Sauvo), (13) Ilmari Salminen (Petäjävesi), (5) Johannes Setälä (Karjalohja), Kaarina Staudinger-Loppukaarre (Savonlinna), (4) Seppo Suomensyrjä (Villähde), (2) Maija Takkinen (Rantasalmi), (10) Jussi Tukiainen (Kerimäki), (3)Ensio Tuppurainen (Vekaranjärvi)

Kansainväliset taiteilijat

Allain Bourbonnais (Ranska), Simone le Carré-Galimard (Ranska), Nek Chand Saini (Intia), Thérèse Contestin (Ranska), (9) Aloïse Corbaz (Sveitsi), Janko Domsic (Ranska), Johann Fischer (Itävalta), Willem van Genk (Hollanti), Madge Gill (Iso-Britannia), Chris Hipkiss (Iso-Britannia), (7) Aleksandr Lobanov (Venäjä), Francis Marshall (Ranska), (12) Reinhold Metz (Saksa), Edmond Morel (Ranska), Michel Nédjar (Ranska), Joël Négri (Ranska), Jano Pesset (Ranska), Giovanni Battista Podestà (Italia), (14) Vahan Poladian (Ranska), Emile Ratier (Ranska), Albert Sallé (Ranska), (11) Judith Scott (Yhdysvallat), Oswald Tschirtner (Itävalta), Scottie Wilson (Iso-Britannia), Adolf Wölfli (Sveitsi), Roza arkih (Venäjä)