”Taide on yhteiskunnalle henkinen voimavara, joka haastaa näkemään asiat eri näkökulmasta ja rikkomaan vanhoja rajoja”, sanoo Kiasman tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja Rafaela Seppälä.
Toukokuussa 2008 Kiasman kymmenvuotisjuhlan kunniaksi perustetun Kiasman tukisäätiön tehtävä on Kiasman näyttely- ja julkaisutoiminnan sekä kokoelmien kartuttamisen tukeminen. Taloudellisen tuen lisäksi säätiö tukee Kiasman kansainvälistä toimintaa, yhteiskuntasuhteiden kehittämistä ja dialogia nykytaiteen keräilijöiden kanssa. Perustajajäseniä ovat museonjohtaja Berndt Arell, Carl Gustaf Ehrnrooth, jo edesmennyt Pentti Kouri sekä Rafaela Seppälä.
Seppälä lähti ajamaan säätiön perustamista kahdesta syystä. Toisaalta siksi, että julkinen raha ei enää pitkään aikaan ole riittänyt Kiasman toiminnan aktiiviseen kehittämiseen. Toisaalta hän kantoi huolta nykytaiteen kokoelman karttumisesta ja kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämisestä. Seppälälle oli myös tärkeää lisätä yhteistyötä taiteen keräilijöiden ja museoiden välillä. ”Nykytaiteen tehtävä on käydä jatkuvaa dialogia yhteiskunnan kanssa taiteen keinoin. Nykytaiteen organisaatiot ovat tässä keskustelussa avainasemassa”, Seppälä sanoo.
Tukisäätiö on ensimmäisen toimintavuotensa aikana kerännyt sekä omaa pääomaa toimintansa jatkuvuuden takaamiseksi, että osallistunut useisiin keskeisiin Kiasman hankkeisiin kuten Kouri-kokoelmasta tehdyn kirjan julkaisemiseen ja Ola Kolehmaisen jättimäisen valokuvateoksen Composition with David and Goliath -teoksen tuottamiseen Kiasman aulaan. Keväällä 2009 säätiö teki ensimmäisen taidehankintansa, kun Kiasman kokoelmiin ostettiin Eija-Liisa Ahtilan uusi teos Where is Where. Teos on yksi merkittävimmistä hankinnoista Kiasman kokoelmiin.
Kiasman tukisäätiön toimintamalli on Suomessa ainutlaatuinen. Seppälä toteaa, että säätiön selkeä toimintamalli turvaa kaikin tavoin Kiasman museojohdon riippumattomuuden. Tulevaisuudessa yksityinen rahoitus tulee olemaan myös Suomen taidemaailmassa entistä tärkeämmässä asemassa. Kiasman tukisäätiö haluaa omalla esimerkillään osoittaa tällaisen toiminnan merkittävyyden ja luoda hyviä käytäntöjä, joista muut organisaatiot voivat ottaa mallia. Vaikka tällä hetkellä maailman talouden tilanne ei tue yksityistä lahjoittamista, Seppälä näkee säätiön tulevaisuuden valoisana. ”Olemme perustaneet säätiön tulevaisuutta varten. Ensimmäisen toimintavuoden tulokset ovat rohkaisevia, mutta vielä lapsen askeleita nykytaiteen mittakaavassa”.
Sanna-Mari Jäntti, yhteistyöpäällikkö
Kirjoittaja on säätiön yhteyshenkilö Kiasmassa.