Historiaa nopeammin -näyttelyn ajankohtaisen ytimen muodostavat 20 taiteilijan näkemykset taiteesta, yhteiskunnasta ja itsestään niiden laajamittaisten muutosten keskellä, jotka myllertävät etenkin entisen Neuvostoliiton alueella. Baltian maat luovat itselleen tilaa uuden Euroopan jäseninä ja suuntaavat katseensa länteen, joka sekään ei ole enää entisellään.
Pääosa näyttelyn taiteilijoista edustaa ns. uutta sukupolvea, jolla on mahdollisuus toimia avoimemmassa, mutta samalla kovempien arvojen ja taloudellisten realiteettien maailmassa. Näyttää siltä, että taiteen tulee aina uudelleen lunastaa paikkansa yhteis-kunnassa, joka mieluiten ottaisi symbolikseen jo ajan myötä kansalliseen kuvastoon sulautuneet ikonit.
Voidakseen toimia mielekkäällä tavalla paikallisella ja globaalilla taidekentällä, nuoremman sukupolven edustajien tulee murtaa omat muurinsa, joita leimaavat termit ’Itä’, ’Itä-Eurooppa’ ja ’post-kommunismi’. Yhtenä strategiana on kääntää selkänsä historialle ja aloittaa alusta puhtaalta pöydältä. Toisaalta taidekaan ei voi toimia tyhjiössä, yhteiskunta ja sen edustamat arvot vaikuttavat tavalla tai toisella myös taiteilijan asemaan ja hänen työhönsä. Tämä kompleksinen tilanne voi toimia myös positiivisella ja haastavalla tavalla, kohteena terävälle kritiikille ja myös huumorin sävyttämille tulkinnoille.
Suomikin muuttuu, kun lähimmät naapurimme muuttuvat. Baltian maat näyttävät mallia eurooppalaisuudestaan ja tuovat Keski-Eurooppaa lähemmäs Suomea, jossa samanaikaisesti sekä itäiset että läntisten kulttuurivaikutteet vahvistuvat. Historiaa nopeammin -näyttelyn suomalaistaiteilijat kommentoivat eri tavoin tätä monokulttuuri-suuden murrosta, uudelleen kirjoitettavan historian aikaa.
Jari-Pekka Vanhala
Näyttelyn kuraattori