Herra X vai koko kansan taiteilija?

Useille suomalaissukupolville Georg Ots oli kenties kuuluisin virolainen. Nykypäivänä tämän aseman on melko varmasti ottanut malli ja mediapersoona Anu Saagim.

Kun nykyään puhutaan Georg Otsista, ainakin monille suomalaisille hänen nimensä tuo mieleen laulun Saarenmaan valssi. Entä mikä on Otsin merkitys nykypäivän virolaisille? Mm. tätä pohtivat Mari Laanemets ja Killu Sukmit, jotka molemmat ovat nuoremman virolaisen videotaidesukupolven edustajia. He tarkastelevat yhteisissä teoksissaan usein dokumentaarisen käsitettä suhteessa videoon.

”On totta, että Anu Saagim on nykypäivänä Georg Otsia tunnetumpi, mutta jos vertaamme heitä toisiinsa, huomaamme, että heidän välillään on hurjan suuri ero. Anun pitää olla koko ajan valmis tekemään mitä tahansa. Jos hän ei tee mitään mainitsemisen arvoista, ei kustantajilla ole juttuja millä myydä lehtiään. Anu ei tunnu paljoakaan piittaavan siitä, mitä virolainen lehdistö hänestä ajattelee. Georg Ots puolestaan yritti aina tasapainoilla ’korkean’ ja ’matalan’ välillä: toisaalla hän pyrki tekemään ’kaunotaidetta’ oopperassa, mutta samaan aikaan toisaalla hän näytti kansanomaisen puolensa, joka ehkä jollakin tapaa sopikin hänelle paremmin”, Laanemets ja Sukmit pohtivat.

Ots on ollut eräänlainen isähahmo monille virolaisille ja he lähettivätkin hänelle tonneittain kirjeitä. ”En voi kuvitella, että Ots olisi saattanut koskaan ajatella, ettei hän välittäisi siitä, mitä tekee ja mitkä ovat hänen tekemisensä vaikutukset. Eli ajat ovat muuttuneet. Jos Georg Ots eläisi vielä tänä päivänä, ehkä Viron televisiossa esitettäisiin hänestä tosi-tv -ohjelmaa, vähän samaan tyyliin kuin The Osbournes tai Andy McCoy Show. Epäilen kyllä suuresti, olisiko Ots lähtenyt mukaan moiseen touhuun. Eräässä mielessä Ots on nykypäivänä legenda, mutta kuitenkin samaan aikaan hänet on lähes unohdettu. Tämä on ehkä juuri se syy, miksi me halusimme tehdä hänestä teoksen, hänen jollakin tapaa aavemainen läsnäolonsa innoitti meitä tähän työhön.”.

Ots oli hyvin suosittu sekä kotimaassaan että suuren ulkomaisen yleisön parissa nykyisen Venäjän alueella ja monissa Itä-Euroopan maissa. Tämä oli yksi syy, miksi tekijät alkoivat työstää tätä aihetta. Ots näyttäytyi eräänlaisena yhdistävänä linkkinä alueella, missä lähes kaikki pitivät hänen musiikistaan. ”Toki hän on myös henkilönä kiinnostava ja kuulemamme mukaan hän oli hyvin komea mies. Siitä huolimatta olemme enemmän kiinnostuneita hänen lauluistaan ja niiden saamista eri tulkinnoista eri maissa”, taiteilijat kertovat.

Laanemets ja Sukmit ovat kiinnostuneita myös Georg Otsin laulamien laulujen historiasta ja taustoista, koska ja missä laulut oli tehty ja mikä oli niiden suhde kulloiseenkin poliittiseen tilanteeseen.

”Tulimme uteliaiksi, kun saimme enemmän tietoa Otsista ja hänen lauluistaan. Mietimme, olisiko aiheellista etsiä toisenlaisia tulkintoja hänen lauluilleen? Nyt kun tiedämme jo jotain hänestä, huomaamme, että emme kuitenkaan tiedä vielä paljoakaan. Me molemmat synnyimme vuonna 1975, Ots kuoli tuona samana vuonna. Vaikuttaa myös siltä, että hänestä pitivät yhtälailla niin suomalaiset, venäläiset kuin liettualaisetkin, mutta jostakin oudosta syystä virolaiset eivät tunnu olleen aivan yhtä ihastuneita häneen. Ehkä he olivat vain kateellisia hänelle.”

Ots vastaanotti aikanaan monia tunnustuksia ja hänen kuolemansa jälkeen häntä pidettiin niin tärkeänä henkilönä, että hänen mukaansa nimettiin katu, musiikkikoulu ja laulukilpailu. Jokin aika sitten virolaisessa päivälehdessä oli mainos, jonka mukaan eräs yritys alkaa tuottaa juustoa, jonka paketissa on Georg Otsin kuva. Hiljattain myös toinen yritys halusi lisenssin alkoholijuomalle, jonka etiketissä olisi Otsin kuva, mutta tämä hanke peruuntui.

Kati Kivinen