Neljä nuorta latvialaista taiteilijaa, Gints Gabrans ja F5-ryhmän jäsenet Liga Marcinkevich, Martin Ratniks ja Ieva Rubeze, kertovat miten vakavasti Latvian historia ja nopea yhteiskunnallinen muutos on vaikuttanut heidän taiteeseensa.
KUULUISA VIISIKKO
Näyttelyn yksi keskeisimmistä teemoista on aika. F5 kieltää ottavansa vaikutteita Latvian historiasta tai nopeasta siirtymisestä post-kommunismista osaksi Euroopan Unionia. ”On olemassa kaksi eri asiaa, joista toinen on juuri tämä yhteiskunnallinen tapa tehdä taidetta. Me olemme kuitenkin enemmän kiinnostuneita estetiikasta. Kiasmassa esillä olevassa työssämme juuri tämä estetiikka on tärkeää. Teos ei ole sidottu aikaan tai paikkaan”.
Viro, Latvia ja Liettua edustavat ainakin suomalaisesta näkökulmasta katsottuna yhtenäistä kulttuurialuetta. On siis luonnollista ajatella, että näiden maiden taidetta yhdistää toisaalta historia, mutta myös halu siirtyä kiihtyvällä vauhdilla tulevaisuutta kohti. F5 tyrmää näin pitkälle menevän analyysin: ”Tämä on liian abstraktia!”, latvialaiset toteavat, ”On vain taiteilijoita, ei kansallista taidetta. Nykyään elämme globaalissa yhteisössä tietokoneiden ympäröimänä ja kansalaisuus on menettämässä merkitystään. Ehkä kulttuuripoliittisesti tällaisilla asioilla voi olla merkitystä, mutta taiteen kannalta ei”.
F5-ryhmän mukaan Latviassa on vaikeaa löytää tukijoita media- ja nykytaiteelle. Parhaillaan käynnissä on keskustelu nykytaiteen arvosta ja määrittelystä, kenellä on oikeus arvostella onko nykytaide huonoa vai ei.
RYYSYISTÄ RIKKAUKSIIN
Tosi-TV:tä parhaimmillaan vai pahimmillaan? Taiteilija Gints Gabrans löytää Riikan rautatieasemalta pummin, josta hän tekee kansallisen mediatähden. Video näyttää miten rähjäisestä miehestä saadaan muodonmuutoksen avulla aikaan todellinen Stara. Repertuaari sisältää parturin, manikyyrin, solariumin, stylistin ja kaiken mitä muodonmuutokseen vain saattaa kuvitella sisältyvän. Katsojaa epäilyttää, onko tämä hauskaa. Mieli tekisi nauraa, niin koomiselta tämä näyttää. Samalla ymmärtää kuitenkin hävetä omia reaktioitaan. Kysehän on vakavasta asiasta; kodittoman miehen kohtalosta.
Kiasmassa Historiaa nopeammin -näyttelyssä nähtävä Starix Reality Show -video ja sen taustalla oleva projekti alkoi vuonna 2001 ja sen on tarkoitus jatkua Gabransin mukaan hamaan tulevaisuuteen. Projektia varten perustettiin oma tuotantoyhtiö Neostar, jonka avulla hoidettiin Starixin mainontaa. Kodittomasta miehestä on tullut Latviassa todellinen julkkis. ”Latvia on pieni maa ja kaikki tuntevat nyt miehen. Hänet halutaan mukaan TV-ohjelmiin ja ihmiset ovat kiinnostuneita hänestä”, Gints kertoo.
Vihdoinkin siis yhteiskunnallista taidetta? Starixhan on selvää mediakritiikkiä, se paljastaa median toimintamekanismit ja tavan, jolla se yhä kasvavassa määrin käyttää hyväksi ihmisiä tosi-TV -formaattien yleistyessä. ”Äh, tämä oli ennemminkin leikkiä… kuten urheilu. Ehkä siellä takana oli jossain kritiikkiä, mutta se ei ollut itse tarkoitus. Sitä paitsi elämme mediayhteiskunnassa, jossa media on erottamaton osa arkeamme. Jos tämä on mediakritiikkiä on se siis kritiikkiä koko elämäntapaamme vastaan”.
Gints kieltää myös hyväksikäyttäneensä koditonta miestä. Hänen mukaansa Starix on koulutettu ja sivistynyt mies, joka hyväksyi tilanteen ja päätti osallistua projektiin. ”Miksi hän ei olisi osallistunut?”
Maria Isohanni