Suunnitelma B - Juha Huuskonen

"Minulle taiteen käsite on hyvin laaja. Tai toisaalta, jos taidetta katsoo kapea-alaisesti, teen paljon muutakin kuin taidetta. Viimeiset kymmenen vuotta olen toiminut insinöörimaailman ja taidemaailman rajalla", teknologian ja taiteen suhdetta pohtivista projekteistaan tunnettu Juha Huuskonen kertoo.

"Taiteen lisäksi seuraan tarkasti, mitä tapahtuu muotoilun, median ja aktivismin alueilla. Tietokone on minulle väline, uskon että voisin työskennellä myös muilla välineillä. Tärkeämpää on tekno-logian kyseenalaistaminen, se ei ole vuosien varrella muuttunut. Mediakriittisyys on toinen keskeinen osa toimintaani. Tämä näkyy erityisesti tulevassa projektissa Plan*B for Arkadianmäki ja Kiasman Kontissa esillä olevassa teoksessa The Moment of Long Now.

Haluan rohkaista ihmisiä kyseenalaistamaan mediaa ja teknologiaa. Kyseenalaistaminen voi olla ihan konkreettista aktiivista toimintaa, mutta ennen kaikkea rohkaisen ihmisiä olemaan eri tavoin luovia osoittamalla heille mitä kaikkea teknologialla voi tehdä. PikseliÄhky-festivaalin luennoilla ja workshopeissa olemme kertoneet kaikenlaisista ilmaisista jännittävistä työkaluista ja alakulttuureista, joita voi internetistä löytää.

Alakulttuureissa ollaan usein tekemisissä sellaisten välineiden kanssa, jotka ovat kaikkien saatavilla, eivät mitään saavuttamatonta teknologiaa. Ne toimivat internetin välityksellä, sieltä löytyy ihmisiä, tietoa ja pystyy osallistumaan. Tällaisten alakulttuurien löytäminen voi tosin olla hankalaa. Omalla toiminnallani pyrin juuri siihen, että ihmiset löytäisivät oudolta tai eksoottiseltakin vaikuttavia asioita.

Luin juuri, että peruskoulu- ja lukiotasolla on opetukseen tulossa medialukutaitoa kehittävää opetusmateriaalia, jossa viestintäteknologia linkitetään oppiaineisiin. Koen tuollaisen opetuksen valtavan tärkeäksi. Viimeaikoina kulttuurin ja taiteen ymmärrykselle ja toisaalta teknologian ymmärrykselle on ollut paljon kysyntää. Koko ajan tehdään päätöksiä ja teknologia kehittyy, mutta on asioita, joita ei ole ehditty kulttuurin kannalta käsitellä ja kyseenalaistaa.

Monet projektini lähtevät jostain tosi pienestä jutusta, esimerkiksi PikseliÄhky käynnistyi englanninkielisestä sanasta PixelAche, jota ennustettiin tulevaisuudessa käytettävän kuvaamaan monotonisen median yliannostusta. Plan*B -projekti syntyi, kun mietin Eduskuntataloon liittyvää ristiriitaa. Se on demokratian tyyssija, mutta sulkee arkkitehtuurillaan ihmiset pois. Interaktiivinen projisoitu eduskuntatalo tuntui mielenkiintoiselta ajatukselta, joka sitten piti kyseenalaistaa. Kyseenalaistusvaiheessa mukaan tulee muita ihmisiä, lopputulos on ison ihmisjoukon hyvien ideoiden summa. Kolmannessa vaiheessa tehdään jotain. Juuri 'tehdään jotain' on ollut minulle viimeiset kymmenen vuotta tärkein slogan. Asioita voi pohtia ja pyöri-tellä loputtomiin, mutta on eri asia toteuttaa visiot ja asettaa tulos yleisön ihmeteltäväksi.

Julkisuudessa keskustellaan usein, pitäisikö jostain asiasta järjestää kansan-äänestys. Se on yksi tapa, jolla voimme ilmaista mielipiteemme, julkisen mieli-piteen konkreettinen muoto. Olen kutsunut Plan*B for Arkadianmäki -projektiin seitsemän ryhmää, jotka ovat taiteen ja kulttuurin saralla käsitelleet demokratiaa, valtiomuotoja ja julkista mielipidettä, ja tarjonnut heille mahdollisuuden kysyä minkä tahansa kysymyksen kansalta. Kahdeksanneksi aiheeksi kuka tahansa voi ehdottaa jotain aihetta ja sitten siitä äänestetään. Äänestykset poikkeavat perinteisestä kansanäänestyksestä siinä, että vastaukset tulevat olemaan monimutkaisempia kuin kyllä ja ei."