Skeittauksen ja skeittaajien kanssa matkustelun ansiosta Ed Templeton on pysynyt tiukasti mukana nuorten elämässä. Koko taiteilijanuransa ajan Templetonin metodina on ollut dokumentoida kaikkea ympärillään tapahtuvaa valokuvan ja maalauksen avulla. "Skeittaajan vietän tietysti paljon aikaa pojankoltiaisten kanssa. He tuntevat minut ammattiskeittaajana, joten he päästävät minut maailmaansa."
Ed Templetonin valokuvateokset liittyvät hänen skeittimatkoihinsa ja koko skeittauksen maailmaan. Hänen yrityksensä on hyötynyt monin tavoin hänen taiteestaan. Valokuvissaan skeittaajista, jotka ampuvat, tupakoivat, ottavat ensi askeleita seksin saralla ja kokeilevat huumeita, hän hyödyntää pokkarikameraestetiikkaa, mutta kuvat nousevat tavallisen valokuvauksen yläpuolelle muistin tukikeinona ja astuvat taiteen maailmaan.
Myös hänen skeittilautagrafiikkansa ja mainokset, joita hän tekee Toy Machine -yritykselleen, ovat paljon muuta kuin pelkkää tuotteen myymistä. Ne ovat samalla aaltopituudella skeittaajayhteisön kanssa ja kommentoivat kulutusyhteiskuntaa ja mainonnan roolia ihmisten tasapäistämisessä.
NOPEAA ELÄMÄÄ
Templetonia on usein kutsuttu katutaiteilijaksi tai skeittilautataitelijaksi, mutta hän ei ole koskaan käsitellyt teoksissaan nimenomaan skeittausta eikä koskaan ole harrastanut graffiteja. Nan Goldinin valokuvat läheisestä ystäväpiiristään ovat kuin ikkuna boheemin elämäntyylin maailmaan, ja aivan samaan tapaan Templetonin kuvat skeittaajien elämästä kertovat siitä laajemmasta todellisuudesta, jossa nykypäivän amerikkalaisnuori elää.
"Ennen kaikkea teokseni käsittelevät nuoruutta: nuorten, rahakkaiden ihmisten rankkaa, nopeaa elämää, täysi-ikäiseksi tulemista, murrosikää, amerikkalaista lähiöelämää, ihmissuhteita, matkustelua... Skeittaaja ehkä saa niistä enemmän kuin tavallinen pulliainen. Haluan kuitenkin, että jokainen joka kuviani katsoo, löytää niistä tarinan kotiin vietäväksi. Ulkopuolisen silmin näistä kuvista toivottavasti välittyy monitasoinen kuva siitä mitä on olla nuori ja ihminen."
Valokuva Arto Saaresta tiputuksessa sydänleikkauksen jälkeen vain 17-vuotiaana on koskettava muotokuva nuoren elämän hauraudesta. Samalla se on myös valokuva skeittauksen huippuammattilaisesta. Kuva on intiimi tavalla, joka on harvinaista taidemaailman ulkopuolisessa, imagotietoisessa ammattiskeittaajien kuvauksessa, jota skeittaajat ovat tottuneet näkemään.
SKEITTIKAUPASTA GALLERIAAN
Keskinäinen tuki on aina ollut vahvaa kansainvälisessä skeittimaailmassa. Skeittaajia kiinnostaa toistensa muutkin harrastukset. Taide on kuulunut skeittauskulttuuriin alusta pitäen. Ed Templetonin taide alkoi saada tunnustusta skeittimaailman ulkopuolella hänen tutustuttuaan 90-luvulla silloin newyorkilaiseen kuraattoriin Aaron Roseen, Alleged Galleryn perustajaan. Vuonna 1999 italialainen keräilijä osti hänen kuvasarjansa Teenage Smokers (Tupakoivat teinit) Alleged Galleryn näyttelystä. Myöhemmin keräilijä ilmoitti sarjan italialaiseen valokuvauskilpailuun, jossa se voitti ensimmäisen palkinnon. Tuomariston jäsenenä Milanossa istui tuolloin muiden joukossa Jerome Sans, pariisilaisen nykytaiteen museon Palais de Tokyon kuraattori. Pian kilpailuvoiton jälkeen Templeton kutsuttiin pitämään henkilökohtainen näyttely Palais de Tokyoon.
Laajentuva yleisö ei kuitenkaan ole mitenkään vaikuttanut Templetonin töihin tai hänen näyttelyidensä sisältöön. "Teen ihan samaa kuin ennenkin. Ainoa muutos oikeastaan on se että isoihin paikkoihin voin tehdä isompia ja parempia töitä."
Isot paikat eivät ole myöskään vieneet Templetonia pois juuriltaan skeittimaailmasta. "Pidin juuri näyttelyn Vancouverissa Rick McCrankin Antisocial-skeittikaupassa. En ikinä tahdo joutua siihen pisteeseen etten pystyisi pitämään näyttelyä skeittikaupassa."
BEAUTIFUL LOSERS
Aaron Rosen kanssa 90-luvun alussa työskentelemään ryhtyneen taiteilijaryhmän töitä on tällä hetkellä laajasti esillä kiertävässä näyttelyssä sekä siihen liittyvässä kirjassa, joiden molempien nimi on Beautiful Losers (Kauniit luuserit). Heidän taidettaan on sittemmin ruvettu kutsumaan löyhästi "katutaiteeksi".
"Ihmiset tykkäävät lokeroida asioita, ja tuleehan niistä sillä lailla helpompia käsittää. Katutaiteeksi voidaan siis graffitien lisäksi kutsua kaikenlaista taidetta, kunhan sen tekijä vain on surffaaja tai skeittaaja. Aika hassua."
Templeton huomauttaa, että samantapaista taidetta tekee moni muukin kuin vain Alleged Galleryn porukka, mutta mediassa juuri Kauniit luuserit on valjastettu katutaiteen määritelmäksi. Templetonin, Mark Gonzalesin ja brittiläisen Side Effects of Urethane -ryhmän (Uretaanin haittavaikutukset) kaltaisten skeittitaiteilijoiden tunnettuus myös muun kuin skeittiyleisön piirissä on edistänyt paljon skeittikulttuurin asiaa. Vastaavasti myös taidemaailmassa liikkuminen on antanut paljon skeittaukselle ja alan suosikkitaiteilijoille.
Vaan voisiko Templeton ajatella alanvaihtoa skeittauksesta taiteeseen? "Onhan se mielessä koko ajan! Olen kuitenkin skeittaaja lopun ikääni. Mikään ei voi estää minua skeittaamasta. Firman pyörittäminen on hauskaa ja sitä aion tehdä niin kauan kuin kysyntää riittää. Ikää kuitenkin tulee koko ajan lisää, joten onneksi minulla on muutakin puuhaa siinä vaiheessa kun sponsorini eivät enää kaipaa palveluksiani. Skeitata aion aina."
Tuukka Kaila
skeittaaja ja taiteilija
INFO
Ed Templeton syntyi vuonna 1972 Orange Countyssa, Los Angelesin lähiössä. Hän alkoi skeitata murrosikäisenä ja ryhtyi ammattilaiseksi vuonna 1990. Oman skeittiyrityksensä Toy Machinen hän perusti vuonna 1993. Hän on sittemmin toiminut yrityksen johtajana, joukkueenjohtajana ja AD:nä ja jatkaa edelleen ammattiskeittaajana. Samalla hänen taiteilijanuransa on ollut tasaisen nousujohteinen.
Templetonin töitä on esillä URB 05 -tapahtuman Ensin valtaamme museot -näyttelyssä.