Yhteistyöstä elinvoimaa instituutiolle

Luovuuden merkitys ihmisille on noussut yhä keskeisemmäksi aiheeksi hyvinvoinnissa. Taiteellisessa toiminnassa luovuus kulkee itsestään selvästi mukana. Nyky-yhteiskunnassa myös instituutioiden on kyettävä toimimaan luovasti, oli kyse sitten taiteellisesta toiminnasta, yhteistyöstä tai taloushallinnosta.

Yksi ARS 06 – Toden tuntu -näyttelyn keskeisiä teemoja on hyvän ja pahan suhde inhimillisessä toiminnassa. Nykyajan ihmisellä ei ole täyttä varmuutta oikeasta ja väärästä, vaan kaikki on monimutkaistunut ja asiat ovat hyvin suhteellisia. Myös taide on suhteellista, se ei ole hyvää tai pahaa vaan molempia. Taiteen luovuus on sen kyvyssä auttaa näkemään asioita toisin, vallitsevien käsitysten luomien raja-aitojen yli ja ohi. Taide rikkoo yksilön omaksuttuja, opittuja ja totuttuja ajatuskuvioita, mutta samanaikaisesti auttaa häntä jäsentämään maailmaa. Tässä paradoksissa parhaimmillaan on taiteen luovuus.

Nyt ei riitä, että taidemuseot tarjoavat uusia sisältöjä, uusia näyttelyitä ja ohjelmistoja. Luovuutta täytyy löytyä myös instituutioiden uusien toimintatapojen kehittelystä. Keskeinen havainto kehittelylle on ymmärrys, että emme voi toimia yksin. Verkottuva museo hakee aktiivisesti yhteistyökumppaneita ja sitä kautta luo itselleen uutta toimintakulttuuria.

Taloudelliset haasteet

Tulostavoitteet on asetettu korkealle. Kasvava kilpailu ihmisten vapaa-ajasta ja toisaalta jatkuvasti vähenevät taloudelliset resurssit ovat tosiasioita. Valtio edellyttää että, kulttuurilaitokset etsivät aloitteellisesti omaa rahoitusta. Taidemuseoiden ja markkinatalouden suhde on tärkeääkin tärkeämpi aihe taidemuseomaailmassa. Rahaa on löydettävä eri lähteistä.

Tämä edellyttää kulttuurilaitoksilta, myös Kiasmalta, aktiivista ja näkyvää markkinointia. Ilman tehokasta sponsorihankintaa ja ammattitaitoista markkinointia toiminnan kehittäminen tai edes nykyisen tason säilyttäminen on mahdotonta. Pelkästään valtion rahoittamana moni laaja taidehanke olisi jäänyt toteuttamatta. Taloudelliset resurssit takaamalla turvataan taiteellisen toiminnan korkea laatu ja riippumattomuus. Luovuuden on ohjattava rahan käyttöä eikä päinvastoin.

Varainhankinta ja markkinoinnin kehittäminen vaatii taidemuseoilta ja sen työntekijöiltä uskomattoman paljon työtä ja uutta osaamista. Kiristyvä talous lisää eri tahoja yhdistäviä yhteistyöhankkeita ja projekteja niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Yhteistyökumppaneita on etsittävä muiden kulttuurialan toimijoiden lisäksi myös liikemaailmasta.

Innovatiivista yhteistyötä

Kiasman kohdalla yhteistoiminta on aivan selvästi ollut monien uusien ideoiden, näkemysten ja innovatiivisten kohtaamisten edellytys. Luovasti ajattelevia yhteistyökumppaneita on löytynyt kulttuurialan toimijoiden lisäksi muilta yhteiskunnan alueilta sekä liike-elämästä.

Kiasman luovuuslaboratoriossa kehitellään uusia hankkeita, joista ARS-näyttelyn aikana järjestetään taiteen roolia hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisessa käsittelevä seminaari. Stakesin kanssa yhteistyönä toteutettava seminaari toimii lähtölaukauksena ohjelmatyölle, jonka päämääränä on edistää taiteen- ja sosiaali- ja terveysalan kohtaamisia sekä koota yhteen kentällä jo olevaa osaamista ja tietotaitoa.

Lähialueiden kanssa yhteistyönä toteutettavien näyttelyiden rinnalle ovat nousseet erilaiset monimuotoiset yhteistyöverkostot, joissa Kiasma toimii aktiivisesti myös seiniensä ulkopuolella. Esimerkki tällaisesta alueellisesta yhteistyöstä on lukuisten toimijoiden kanssa suunniteltu kulttuurivaihtoon perustuva Karjala-projekti.

Yksi kirkkaimpia hankkeita on varmasti ollut viime vuonna päättynyt Kiertokoulu-yhteistyö Vattenfall Oyj:n kanssa. Nyt yhteistyömme jatkuu uutena valtakunnallisena hankkeena, joka toteutetaan yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on vahvistaa nuorison taidekasvatustyötä.

Myös uusi teknologia on osa luovuusajattelua. Yhteistyö PlayStationin kanssa on mahdollistanut uusia tapoja tuottaa pedagogista materiaalia yleisön iloksi ja tueksi.

Tuula Karjalainen
Kiasman johtaja