Taiturit osaavat kieltä ilman puhetta

Ville Walolla ja Kalle Hakkaraisella on kova kiire. He ovat lähdössä Ranskaan valmistelemaan ja esittämään uutta teostaan, nimeltään Keskusteluja. Helsinkiin kaksikko palaa syksyllä. Silloin Keskusteluja saa ensi-iltansa Kiasma-teatterissa.

Jonglööri Ville Walo ja taikuri Kalle Hakkarainen tekevät uutta sirkusta. Uusi sirkus on hyvin kaukana perinteisestä mielikuvasta, jossa klovnit ilveilevät, tanssijattaret virnistävät iloisesti ja taikuri sahaa laatikon sisällä olevan vähäpukeisen naisen kahtia. Uuden sirkuksen kaksikko ei sahaa vähäpukeisia naisia, ellei siihen ole jotain erityistä syytä. Heille taikuus ja jongleeraus ovat välineitä. Esitys on kokonaisuus, jossa yksikään osa ei ole irrallinen.

Yhteistyön kautta maailmankiertueelle

Walon ja Hakkaraisen sirkusryhmä syntyi miesten ensimmäisen yhteisen teoksen Odotustilan myötä. Se esitettiin Kiasma-teatterissa vuonna 2003. Yhdessä seuraavana vuonna valmistuneen Katoamispisteen kanssa se nosti kaksikon suoraan suomalaisen kokeellisen sirkuksen kärkeen. Ryhmä lähti esitysten kanssa kiertämään ympäri maailmaa.

Tie maailmankiertueelle ei kuitenkaan avautunut hetkessä. Kummallakin taiteilijalla on takanaan tiiviisti harrastuksen parissa vietetty nuoruus ja sirkuskoulujen estradit. Tarina on monille sirkusalan ammattilaiselle tuttu: pikkuhiljaa harrastus kehittyy ammatiksi. Kaksikolle yhteistä oli myös kiinnostus videoiden tekoon.

Pois perinteisistä tempuista

Taikurin ammattia jo hyvän aikaa harjoittanut Kalle Hakkarainen jätti perinteisen taikuuden taakseen uuden yhteistyön myötä. Walon kanssa Kiasma-teatteriin tehdyissä esityksissä hän sai yhdistää kaksi intohimoaan, taikuuden ja videon. Samalla taakse jäivät konservatiiviset taikuripiirit, joissa uusia juttuja ei juurikaan kokeilla.

Ville Walo kiittää urastaan vanhempiaan, jotka lahjoittivat hänelle 1-pyöräisen kun hän oli pieni. ”Pääsin sirkuskoulun tiloihin treenaamaan ja huomasin, että olen aika hyvä siinä mitä teen.” Walo sai kuitenkin huomata pian, että hänen tapansa tehdä asioita ei sopinut sirkukselle. ”Minulta kysyttiin, että miksi minä en hymyile ikinä kun olen lavalla. Ihmettelin, että miksi minun pitäisi, onhan varmasti muitakin tapoja ilmaista itseään kuin idioottimainen hymy!”

Sanoja ilman puhetta

Syksyllä 2006 Kiasma-teatterissa ensi iltansa saava Keskusteluja tulee sisältämään tuttuja elementtejä: esinemanipulaatiota, jongleerausta, taikuutta ja videoita. Sisällön määrää kuitenkin esityksen uusi teema, kommunikaatio ja ihmisten tavat viestiä. ”Joku sanoi minulle, että teidän esityksissä ei ole koskaan puhetta. Päätin tehdä yhden tempun jossa on sanoja, mutta ei edelleenkään puhetta. Meille kommunikaatio on paljon muutakin kuin puhuttua. Eleet, painotukset ja ilmeet määrittävät paljon meidän kokemaamme”, Walo sanoo.

Videoiden ja projisoitujen lavastuksen lisäksi miehet aikovat marssittaa lavalle keinotekoisia ihmisiä. ”Olen jo pitkään halunnut tuoda lavalle henkilöitä, joita siellä ei oikeasti ole. Nyt olen vihdoin onnistunut siinä”, sanoo Walo. Kaksikko toivoo, että katsojat saisivat kokea jotain ennennäkemätöntä ja yllättävää. ”Ainakin itse olen yllättynyt ja hämmästynyt, kun olen katsonut videolta omia juttuja”, naurahtaa Hakkarainen.

Tutkimusmatkailua

Kuinka ihmeessä uutta sirkustaidetta oikein voi luokitella? Kaksikon esitykset yhdistelevät taikuutta, videotaidetta, esineteatteria, esinemanipulaatiota, tanssia ja performanssia. Viime aikoina Walo on innostunut myös nukketeatterista, tosin jongleerauksen säännöin. Walolle on tärkeää lähestyä eri taiteenaloja jongleerauksen kautta. ”Meidän esityksemme ovat tutkimusmatkoja, me tutkimme ja yhdistelemme erilaisia lähestymistapoja. Se on vienyt meidät aika kauas stereotypioista.”

Täysin uutena elementtinä tulevassa esityksessä on teosta varten sävelletty musiikki. Esityksessä nauhalta kuultavan musiikin takana on Kimmo Pohjonen ja Samuli Kosminen Kluster. Uuden sirkuksen taiteilijoiden mielestä olisi hienoa, että ihmiset tulisivat katsomaan esitystä eri syistä. ”Tätä voi tulla katsomaan vaikka sillä mentaliteetilla, että menee kuuntelemaan keikkaa tai katsomaan elokuvaa tai installaatiota. Tosin jos tulee vain viihtymään sirkukseen, voi olla että pettyy”, Hakkarainen muotoilee. Oli luvassa sitten mitä tahansa, voi tekijöiden omasta innostuksesta päätellä sen verran, että yhteys katsojaan syntyy, puheen kanssa tai ilman.

Petro Poutanen
viestintäharjoittelija