Vahvalla Kiasmalla on paljon mahdollisuuksia

Vuoden 2007 alussa Kiasman johtajana aloittanut Berndt Arell haluaa nähdä nykytaiteen tulevaisuudessa yhtä tärkeänä kuin kirjallisuuden. Nykytaiteen käyttämä kieli ja keinot ovat lähellä ihmisten arkea, joten taidemuseoihin tulo voisi olla yhtä luontevaa kuin kirjastossa käynti. Kiasma-lehden haastattelussa Bernt Arell tarkasteli uutta työpaikkaansa SWOT-analyysin kautta ja pohti Kiasman vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia.

VAHVUUDET

”Kiasman tärkein vahvuus on sen asema, joka on toisaalta luonnollinen, toisaalta kovalla työllä saavutettu. Luonnollinen se on siinä mielessä, että Kiasma on osana Valtion taidemuseota Suomen ”virallinen” nykytaiteen museo. Suomen suosituimmaksi museoksi nousemisen eteen taas on täytynyt tehdä paljon työtä, samoin sen aseman säilyttämisen.”

Muiksi Kiasman vahvuuksiksi Arell listaa myös hyvän kontaktin museon yleisöön ja käyttäjiin, joista merkittävä osa on nuoria. Tähän vahvuuteen sisältyy haaste: toisaalta täytyy löytää keinoja pitää nuoret kiinnostuneina, toisaalta löytää myös vanhemmat kävijät.

MAHDOLLISUUDET

Arell on pannut merkille Kiasmassa käydessään, että työntekijät välittävät museosta. Videoteokset toimivat, salivalvojat tietävät paljon teosten toiminnasta ja osaavat opastaa kävijöitä. Kaikesta henkii, että työntekijät ovat sitoutuneita Kiasmaan. Tämä antaa hänen mukaansa hyvän pohjan uusienkin asioiden kehittelylle.

”Maailma muuttuu koko ajan ja diversiteettiä löytyy, joten hyviä vertailukohteita on paljon. Jos kaikista museoista kokoaisi parhaat puolet, saisi Kiasmalle hyvän esikuvan. Henkilökohtaisesti pidän erityisesti San Diegon nykytaiteen museosta La Jollassa. Se on sopivan kokoinen kerralla kierrettäväksi. Kiasmassakin pidän mahdollisuudesta tulla katsomaan tiettyjä projekteja ja näyttelyitä, aina tapahtuu jotain. Toisaalta ihmiset ovat tottuneet siihen, että kerralla täytyy nähdä kaikki.”

Arell on useissa yhteyksissä ilmaissut kiinnostuksensa erityisesti museopedagogiikan kehittämiseen. Tähänkin löytyy hyviä esimerkkejä mm. Yhdysvalloista.

”Yhdysvalloissa museopedagogiaan panostetaan paljon, samoin koko yleisösuhteen kehittämiseen. Se on ymmärrettävää, sillä museoita rahoitetaan pääosin pääsylipputuloilla, mutta siitä voimme myös oppia paljon.”

UHAT

”Pahin uhka kulttuurilaitokselle on jatkuva resurssien väheneminen. Siitä tulee helposti tappion fiilis, joka on saatava estetyksi. Uskon kuitenkin, että rahoituspuolella resurssit saadaan kasvuun, tavalla tai toisella. Myös henkilöresursseista on pidettävä huolta. Kiasmassa on ammattitaitoista ja sitoutunutta henkilökuntaa, mutta sitä ei saa pitää itsestään selvyytenä vaan henkilökuntaa on motivoitava eri tavoin. Työn itsenäisyys ja mahdollisuus osallistua uuden luomiseen tuovat työhön mielekkyyttä.”

Nopeasti muuttuvan ympäristön ja uudenlaisen kilpailutilanteen Arell näkee Kiasmalle ennemmin mahdollisuutena kuin uhkana.

”Uudet toimijat alalla lisäävät keskustelua taiteesta ja kulttuurista, ja se on positiivista. Kiasman naapuriin nouseva Musiikkitalo on meille luonteva uusi yhteistyökumppani, jonka kanssa varmasti tullaan pohtimaan yhteistyön mahdollisuuksia.”

HEIKKOUDET

Kiasman heikkous löytyy Arellin arvion mukaan osin juuri sen vahvuudessa. Vahvan aseman säilyttäminen vaatii jatkuvaa uudistumista, joten työ ei koskaan lopu. Kiasman toimintaa myös seurataan kriittisemmin kuin monia muita alan toimijoita, mikä saattaa johtaa liikaan varovaisuuteen. Toisaalta aloite uuteen keskusteluun on Kiasmalla. Toimiva kokonaisuus mahdollistaa hyvinkin erilaisia ja rohkeita kokeiluja.

-Piia Laita