Miten saat kaiken tekemättä mitään?

Kiasma-teatterissa on vuosien varrella nähty sirkusta muodossa jos toisessa. Syyskuussa Maailman paras -esityksen ensi-iltaa juhliva Circus Maximus tuo kehiin taas uuden määritelmän sirkuksesta. Ohjaaja Mikko Kanninen vastasi Kiasma-lehden kysymyksiin.

Circus Maximuksella ei taida olla paljoakaan tekemistä perinteisen sirkuksen kanssa - mistä nimi?

Circus Maximus on perustettu Nätyn oppilaskunnassa neljän näyttelijäopiskelijan kesken vuonna 1997. Tuolloin Tampereen Yliopiston Aikalainen-lehdessä oli artikkeli, jossa vertailtiin - aika löysästi ja kevyestikin - Rooman valtakunnan ja nykyisten länsimaisten valtioiden muodostaman hegemonian yhtäläisyyksiä, jollaisina esitettiin mm. vastinparit orjat ja teknologia sekä sirkushuvit ja viihde. Pointti oli siinä, että Rooma tuhoutui, vaikka se piti itseään ikuisena. Tuhoutuminen ei ollut mikään suuri pamaus tai romahdus, vaan hidas näivettyminen. Samalla tavoin länsimainen kulttuurihegemonia on tuhoutunut tai tuhoutumassa omaan mahdottomuuteensa. Circus Maximus -kilpa-ajorata oli Rooman valtakunnan viimeisiä "suuria" projekteja. Circus Maximus -teatteri pyrkii olemaan meidän lopunaikojemme "suurin show".

Maailman paras -teos kertoo maailman "lasvegasiaatiosta". Mistä termissä on kyse?

"Lasvegasiaatio" on termi jota monet, varsinkin yhdysvaltalaiset ajattelijat, käyttävät laveasti määritelläkseen nyky-yhteiskunnassa vellovia erilaisia, mutta muodoltaan samankaltaisia aatevirtauksia. Se tarkoittaa lähinnä yleistä ajan henkeä, ja kysymystä siitä, miten olisi mahdollista saada kaikki tekemättä yhtään mitään. Se koskee yhtä lailla yritysten arvojen muuttumista pelkiksi oletusarvoiksi, Idols-kisoja muusikoiden valitsemisena, "Haluatko elokuvatähdeksi" -ohjelmaa näyttelijäkoulutuksena, pokeri-buumia, koulutuksen ja sivistyksen arvostuksen vähenemistä, politiikan muuttumista popstars-kisaksi - eli ylipäätään koko yhteiskunnan viihteellistymistä ja muuttumista "Las Vegasiksi". Taustalla on kapitalismin unelman toteutuminen; kaikki on nykyään laskettavissa, pelattavissa ja ostettavissa.

Yhtenä esityksen kantavana teemana on peliaddiktio. Mihin kaikkeen sen liität?

Muun muassa liike-elämään, elinkeinoihin, kemiaan, uskontoon, taide-elämään, politiikkaan, parisuhteisiin... ja tietenkin uhkapeleihin.

Esityksen alaotsikossa esiintyvät sanat virtuaali ja kyborgi. Mihin nämä liittyvät?

Las Vegas on virtuaali itse, Amerikan idean puhdas virtuaali. Jos siis haluat kokea Amerikan idean virtuaalisesti päivässä, lennä Las Vegasiin! Siellä kyborgit ovat kiinni pelipöydissä ja automaateissa ja vielä syvemmällä, yhdessä koneen ja idean ytimessä.

Yleensä näillä kahdella termillä on kovin negatiivinen ja lohduton kaiku. Me yritämme tutkia virtuaalin ja kybernetiikan kumouksellisia, positiivisia ja elämää eteenpäin kurottavia puolia.

Miten kuvailisit Maailman parasta esittävän taiteen kontekstissa, onko se perinteistä teatteria vai jotain muuta?

Se on teatteria sellaisessa mielessä, kun tuo taiteenlaji mielletään kollektiiviseksi toiminnaksi monenkaltaisten taiteilijoiden välillä.

Maailman paras yrittää myös määritellä itsensä pois perinteisen ja vallitsevan esitystaiteen piiristä hakeutuen lähemmäs teatterin historiallisempia muotoja, kenties jopa oopperaa. Ja siinä on kyllä myös puhetta mukana.

-Jonna Strandberg