Julian Schnabel Kiasmassa 8.3.-13.4.
Julian Schnabelin (s.1953) debyyttinäyttely Mary Boone Galleriassa New Yorkissa vuonna 1979 oli sensaatio, joka nosti hänet hetkessä tuntemattomasta ravintolakokista taidemaailman halutuimmaksi tähdeksi. Hänestä tuli 1980-luvun yhdysvaltalaisen taiteen kiistelty ikoni; kriitikoiden parjaama ja keräilijöiden rakastama New Yorkin taidepiirien paha poika ja kauhukakara, joka tuli tunnetuksi yhtä paljon valtavankokoisten teostensa kuin eksentrisen persoonansa kautta.
Kiasmassa näemme läpileikkauksen tuotteliaan taiteilijan urasta 1980-luvun alusta tähän päivään. Julian Schnabel toteutti varhaisempia teoksiaan epätavallisille materiaaleille, kuten suurille vedenpitäville pressuille, täyttäen koko pinnan paksuihin maalikerroksiin lisätyillä objekteilla: rikotuilla astioilla tai maasta poimituilla, ajan muovaamilla ja jo historian omaavilla esineillä. Uudempien teosten hillitty ja jopa niukka muotokieli on täysi vastakohta näille "lautasmaalauksille".
Julian Schnabel on todennut käyttävänsä mitä tahansa työvälinettä pystyäkseen ilmentämään omat mielihalunsa. Elokuvaohjaajanakin tunnettu taiteilija kokee itsensä taidemaalariksi kulloisestakin tekniikasta riippumatta. Vuonna 1995 Schnabel käsikirjoitti ja ohjasi elokuvan Basquiat ja tämän menestyksen jälkeen kaksi elokuvaa Before Night Falls (1999) sekä The Diving Bell and the Butterfly (2007), joista jälkimmäisellä hän voitti parhaan ohjaajan palkinnon Cannesin elokuvajuhlilla vuonna 2007.
-Satu Metsola