Nan Goldin Kiasmassa 1.2.-13.4.
Nan Goldin (s. 1953) teki läpimurtonsa 1980-luvulla valokuvillaan, joissa seksuaalisuuden raja-aitoja kaatava, huumeiden ja AIDSin varjostama New Yorkin "puolimaailma" sai yksilölliset ja poliittiset kasvot.
Goldin on johdonmukaisesti valokuvannut itseään ja ystäviensä muodostamaa laajennettua perhettään läpi vuosikymmenten ja erilaisten elämäntilanteiden, Yhdysvalloista Eurooppaan ja Kaukoitään. Hänen kuvissaan ja kuvasarjoissaan ohikiitävistä yksityisistä hetkistä rakentuu elämäkertoja, jotka laajenevat kokonaisen sukupolven, erilaisten alakulttuurien, seksuaalisten identiteettien, naisten ja sukupuolivähemmistöjen aseman ja muuttuvan yhteiskunnallisen ilmapiirin historiankirjoitukseksi.
Hän ei esittele stereotyyppigalleriaa tai friikkishow'ta, vaan muotokuvia itselleen rakkaista ihmisistä. Valokuvista välittyy kuvaajan ja kuvattavien keskinäinen luottamus, kun mitä yksityisimmät hetket altistetaan ulkopuolisen katseen kohteeksi. Ihmiset kuvissa vanhenevat, identiteetit rakentuvat, jotkut sairastuvat ja kuolevat, toiset jäävät ja jatkavat elämää.
Intohimoisessa ja tinkimättömässä omakohtaisuudessaan Nan Goldin on on erottamaton osa kuvaamaansa maailmaa ja sen intiimejä tilanteita, ei ulkopuolinen tarkkailija.
-Taru Tappola