Olav Christopher Jenssenin teosten nimet syntyvät maalatessa

Mistä nimi maalaukselle?

Nimet ovat kiehtovia ja vaikeita. Kaikki, jotka joskus ovat yrittäneet keksiä nimeä vaikkapa lapselle, veneelle tai bändille tietävät, että nimenanto saattaa olla yllättävän työlästä puuhaa. Ihan kivoja nimiä on helppo keksiä mutta mistä saada nimi, joka on omaperäinen, kestää aikaa, jää mieleen, on riittävän moniulotteinen sekä maistuu vielä äänteellisesti mukavalta suussa?

Ehtyykö myös taiteilijan sanainen arkku, kun varsin usein taideteoksen otsikko on karusti Nimetön, Utan titel, Untitled? Vai voiko nimettömyys olla sinänsä tarkoituksellista ja merkityksellistä? Joku ei kenties halua ohjata teoksensa tulkintaa, joku ei taas koe nimeä niin tärkeäksi tulkinnan kannalta.

Nimettömäksi nimeäminen on ollut taidehistoriassa myös yksi modernismin ääri-ilmiö, osa taiteellista ideologiaa, jonka mukaan taideteos ei viittaa, eikä sen pidä viitata mihinkään itsensä ulkopuoliseen todellisuuteen. Esimerkiksi maalauksen on oltava vain maalaus, se käsitelköön väriä, muotoa, pintaa ja sommittelua, ja se siitä. Tämän mallin mukaan otsikon keksiminen maalaukselle johdattaa katsojan mielikuvituksen väärille raiteille sen sijaan että se ohjaisi häntä keskittymään olennaisimpaan eli maalauksen omaan todellisuuteen.

Usein teoksella kuitenkin on nimi. Monet taiteilijat nimittävät teoksensa siihen virikkeen antaneen asian tai aiheen mukaan. Joku saattaa vihjata omiin vaikutteisiinsa.

Norjalaissyntyiselle maalarille Olav Christopher Jenssenille nimet ovat valtavan tärkeitä. Hänen maalaustensa nimet kehkeytyvät useimmiten melko luontevasti, niiden syntyminen on osa maalauksen syntyä. Parhaimmillaan nimi viriää itsekseen, juolahtaa mieleen itse teoksesta ikään kuin maalaus tarjoaisi sen tekijälle eikä päinvastoin. Toisinaan taas Jensseninkin pitää ja etsiä sopivaa nimeä, kehittelyn kanssa voi vieräh joskus pitkä ilta tai pidempikin aika.

NORJALAINEN MIELEN MAISEMA

Olav Christopher Jenssenin näyttelyn nimi Kiasmassa on Panorama, samannimisen näyttelyyn tulevan 10 osaisen maalaussarjan mukaan. Taiteilija kertoo, että tämä nimi kehittyi hänellä hitaasti maalausprosessin aikana. Ei liene sattumaa, että Kiasman pohjoispää maisemaikkunallisen tilan nimi on myös Panoraama. Ehkä taiteilija onkin Panorama-sarjaa maalatessaan ajatellut Kiasmaa, seisonut mielikuvassa tulevassa näyttelyssään, katsellut ulos ikkunasta edessään avautuvaa panoraamaa Helsingistä…

Nimi Panorama sisältää ajatuksen laajasta näkymästä, totaalisesta, katkeamattomasta horisontaalisesta perspektiivistä. Vaikka Jenssen on asunut urbaanissa ympäristössä suurimman osan elämästään, hänen kohdallaan muistetaan aina mainita tärkeä suhde luontoon: onhan taiteilija kotoisin Pohjois-Norjasta, jossa maisema on ehdoton ja ohittamattomissa oleva. Ehkä Panorama- nimi juontuukin Jenssenin sisäisestä maisemasta, lapsuuden maisemasta, jota hän kertoo aina kantavansa mukanaan.

NIMI VIHJAA SUUNNAN KATSOJALLE

Jensseniä on vaikea houkutella kertomaan tästä lisää. Hän sanoo, ettei oikeastaan välittäisi selittää teoksiaan, ja että paras tapa hänelle selittää hänen omia maalauksiaan on maalata niitä ja paras tapa ymmärtää hänen maalauksiaan on vain katsoa niitä.

Panorama-sarjan maalauksilla on myös alaotsikot, tai rinnakkaisnimet. Panorama/Massimo; Panorama/Insulan; Continental, Esplanad, Phonetica, Environment, Solution, Preface, Recognition ja Begonia. Nimet tuntuvat olevan taiteilijan omasta teoksestaan aistiman tunnelman laatusanoja. Ne ovat assosiatiivisia, leikkisiä ja vähän mielivaltaisiakin, mutta antavat kuitenkin katsojalle yhden langanpään, jota hän voi halutessaan lähteä seuraamaan.

APUNA SANAKIRJA

Jenssenin antamat nimet ovat useimmiten vieraskielisiä. Ne ovat latinan- tai englanninkielisiä, eivät norjaa tai saksaa, taiteilijan kotikieliä. Vierasperäisten nimien käyttö liittynee pyrkimykseen laajentaa merkitystä yleisemmälle tasolle. Joskus Jenssenin nimet ovat paikannimiä (Verona), joskus nimi tuntuu viittaavan suoraan väriin (Grenadine Painting), toisinaan nimi liittyy kieleen ja sen eri muotoihin (Idiom). Nimet ovat meheviä ja merkityksellisiä, ja ne synnyttävät uusia assosiaatioketjuja maalauksen aiheuttaman visuaalisen ärsykkeen lisäksi. Jenssenin nimet ovat usein lisäksi foneettisesti hyvin miellyttäviä, ne ovat kuin kauniisti sointuvia mini-runoja tai mietelmiä.

Nimien ja niiden merkitysten kerääminen vertautuvat Jenssenillä värien sekoittamiseen: pienikin muutos vaikuttaa sävyyn. Etymologinen sanakirja on hänen työhuoneellaan paljon käytetty kirja, joka tempaa välillä taiteilijan mukaansa sanojen loputtomaan merkitysten ja merkityksenannon ketjuun.

-Arja Miller