Kun tamperelainen kuvataiteilija Kaija Papu tapaa uuden ihastuksen, syntyy siitä sarjakuva. Kiasma- lehdessä saadaan vuoden aikana seurata taiteilijan romanssin kehittymistä. Voit myös leikata sarjakuvat irti ja taitella niistä pienen lehden.
Kuka olet?
Olen tamperelainen kuvataiteilija Kaija Papu. Välillä soitan myös levyjä, mutta silloin nimeni on DJ Risto Paristo.
Miten kuvailisit sarjakuviasi?
Sarjakuvissani ei ole ruutuja ja puhekupliakin esiintyy tosi harvoin. Välillä tuntuu, että sarjakuvani muistuttavat enemmän kuvakirjoja kuin perinteistä sarjakuvaa. Itselleni tärkeintä on jokin oivallus tai hauska läppä. Yleensä silloin on voittaja-filis, kun voi itse hykerrellä valmiille kuvalle tai kun timanttinen ajatus iskee tajuntaan. Yleensä tärkeämpiä ovat ideat ja kontekstit kuin kuvien visuaalinen ilme. Tämä koskee myös niitä sarjakuvia ja itse asiassa taidettakin mistä nautin. Hyvä idea pelastaa paskan kuvan, mutta hieno kuva ei kyllä pelasta paskaa sisältöä. Ai niin, sarjikseni käsittelevät usein sukupuolinormeja ja seksuaalisuutta ja niissä esiintyy mustaa ja raakaa huumoria ja itseironiaa.
Mikä inspiroi sinua?
Tähän Kiasma-lehteen tullut sarjakuva on tehty täysin ihastuksen voimasta. Tapasin hiljattain tosi kivan tyypin, joka on pidemmän aikaa seurannut minun ja Aino Louhen tekemiä sarjakuvia. Sitten kun me aloitettiin pussailemaan, minä vitsailin sille, että varo vaan, kohta olet jossain sarjakuvassa. Se sanoi, ettei sitä haittaa olla sarjakuvahahmo, mutta niinhän ne kaikki edellisetkin on sanoneet ennen kuin puoli Tamperetta alkoi vittuilemaan.
Tämä sarjakuva oli muutenkin piirtämisen hauskuuden uudelleen löytämistä. Pitkän aikaa piirtäminen on ollut lähinnä työntekoa ja toteuttamista, ei niinkään nautinnollista. Tätä tehdessä oli myös hauskaa kynä kädessä, eikä vain ideoidessa. Olen myös todella innoissani sarjakuvan taittelukonseptista. Tämä on kätevä tapa tehdä pieni värillinen lehti, jonka tekeminen ei maksa maltaita. Yleisellä tasolla minua inspiroi sarjakuvien tekemiseen tunteet, huumori ja tekniikan välittömyys.
Miten työskentelet?
Yleensä liikaa ja töistä on vaikea irtautua. Aika usein ajatukset pyörii koko ajan joko taiteen tai siihen liittyvien asioiden parissa. Olisi kiva että työhuoneelta lähtiessä voisi sammuttaa valojen lisäksi myös työaivot. Mutta ajatustyöhön menee sarjakuvien kanssa eniten aikaa, sillä itse piirtäminen on minulle aika nopeaa toimintaa. Timantin hiominen on työlästä ja se homma on yleensä tehty kun paperi on vielä valkoinen.
-Piia Laita