Väliaikaisessa medialaboratoriossa pohditaan verkon olemusta.
Väliaikaisten TEMP-medialaboratorioiden idea syntyi halusta raportoida tapahtumia, konferensseja, festivaaleja ja demonstraatioita Internetin erityisellä tyylillä. Varhaisina esimerkkeinä voimme tässä yhteydessä mainita live-periaatteella toteutetut web-julkaisut, jotka tutkivat ja kartoittavat kuvin, äänin ja tekstein tavallisesta poikkeavia journalistisen työn ja raportoinnin tapoja. Ne mahdollistavat mukanaolon ja osallistumisen tapahtumiin etäisyyden päästä - niin tapahtumaa ennen, sen jälkeen kuin myös sen aikana.
TEMP-konsepti menee yhden askelen pidemmälle. Se ei vain raportoi käynnissä olevan kulttuuritapahtuman sisältöä vaan tarjoaa sisältötuotantomahdollisuuksia hands-on -periaatteella. On ilmeistä, että verkot ovat hyviä keskustelu- ja valmisteluareenoita, mutta eivät varsinaisia tuotantoympäristöjä. Varsinaisen tekemisen ja tuotannon on hedelmällistä tapahtua paikan päällä ja kasvokkain. Tällaisen järjestelyn avulla voidaan virtuaalimaailmoihin rakentuvat jännitteet ylittää sekä liittää erilaisia pienempiä multimediapaloja yhteen käytössä olevia teknisiä resursseja hyödyntämällä.
Taustalla tyytymättömyyttä
Yksi TEMPin syntyyn liittyvistä taustamotiiveista on ollut tyytymättömyys konferensseissa, festivaaleissa ja muissa julkisissa yhteyksissä esitettyjen mediaprojektien ja -esitysten muotoon. Verkkoprojektien monimuotoisuus, kerroksisuus ja kompleksisuus häviävät. Edes interaktiivinen installaatio ei ole sopiva väline verkkotöiden esittämiseen.
Viime vuosina on kyllä nähty paljon vaivaa uuden median esittelemiseksi yhä laajemmalle yleisölle, mutta verkot itsessään - niiden mysteerit ja viettelevät aspektit - ovat pysyneet näkymättömissä. On vaikea edes visualisoida sitä, mitä oikeasti tapahtuu postituslistoilla, uutisryhmissä tai chat-kanavilla. Demojen suunnittelu voi antaa meille vihjeen monimuotoisuudesta, mutta tämäkin toiminta pysyy helposti sieluttomana ja tyhjänä latistaen informaatiovirrat kuolleeksi dataksi.
Paras tapa kiihdyttää tuotantoprosessia on tavata todellisessa tilassa, konkretisoida löyhät virtuaaliset yhteydet sekä sitoutua todellisen aika-avaruuden monimuotoisiin ja sotkuisiin olosuhteisiin tavoitteena aktuaalisten tulosten esittäminen.
Kauaskantoisia vaikutuksia
Erilaiset konferenssit tunnetaan ja niitä kunnioitetaan ajatusten hedelmällisinä, tehokkaina kokoajina ja kiihdyttäjinä. Näin lyhytikäisten ja -jännitteisten konseptien aikakaudella ne myös tarjoavat ihanteellisen mahdollisuuden mentaalisten patterien uudelleenlataamiseen. Väliaikaiset TEMP-laboratoriot ovat vieläkin tehokkaampia tässä mielessä. Ne tarkentavat, kiihdyttävät, tehostavat ja sysäävät liikkeelle pitkäaikaisia projekteja ja prosesseja erilaisten paikallisten aloitteiden ja translokaalien ryhmien muodossa. Fyysisessä tilassa tapahtuvat kohtaamiset ovat tulossa yhä arvokkaammaksi kulttuuriseksi ja sosiaaliseksi voimavaraksi, sillä ne tuovat ratkaisevan lisän melkein mille tahansa verkotetulle mediaprojektille olipa kyse sitten taide-, kulttuuri- tai poliittisesta hankkeesta. Toisin kuin (passiivisissa) konferensseissa, yleisön rooli on nyt avoin ja määrittelemätön. Suuri yleisö kohtaa teeman ennemmin tai myöhemmin. Väliaikaiset TEMP-laboratoriot tekevät kokeilutyötä sosiaalisten käyttöliittymien, visuaalisen kielen sekä kulttuuristen ja poliittisten prosessien muodossa. Vaikka välittömät tulokset voidaan esittää heti sessioiden lopussa, projektien todelliset ja kauaskantoisemmat vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin.
Kuraattori Geert Lovinkin tekstin pohjalta toimittanut Piia Laita.
Järjestyksessään kolmas TEMP-projekti toteutetaan Nykytaiteen museo Kiasman viidennen kerroksen projektitilassa 8.10. - 14.11. Medialaboratorio toimii aktiivisesti yhteensä viiden viikon ajan. Yleisölle tila on avoin muutamana kertana viikossa luentojen, debattien, online-konferenssien, nettiradiolähetysten ym. muodossa.