Nykytaiteen moniäänisyys

Nykytaide voi olla kankaan kauttaaltaan täyttävä värien ja muotojen maailma. Nykytaide voi olla Kaakkois-Aasian katulevottomuuksia käsittelevä video projisoituna sängyn pohjalevylle. Nykytaide voi olla verkossa tapahtuva lattian siivous tai se voi olla tyynyksi asetettu parantava kristallikide. Se voi olla soluttautuminen kaupungin katujen elämään, kävely metsässä ja sen dokumentointi tai lapsuutta luotaava lauluperformanssi.

Tätä kaikkea ja paljon muuta nykytaide on ollut Kiasman toiminnan aikana. Nykytaidetta on vaikea yksiselitteisesti määritellä. Se on prosessi, joka elää tässä ajassa, suhteessa sen muutoksiin ja määrittelee itseään silmiemme edessä. Sen ilmenemismuodot ja suuntaukset voivat olla hyvinkin erilaisia. Taiteilija voi pohtia taiteen perinteitä tai reagoida maailmaan ja tulkita havaintojaan monella eri tavalla. Nykytaiteen museo ei julkisena instituutiona halua sitoutua vain johonkin näistä ilmenemismuodoista. Siksi Kiasman linja on moniäänisyys, esiin tuodaan erilaisia taiteilijoita ja tekemisen tapoja.

Taiteilijoiden ja teosten valintojen kriteereitä on monia, esimerkiksi teoksen, taiteilijan tai esiteltävän ilmiön merkitys Suomen taide-elämässä tai taiteen kehityksessä yleensä, ajankohtaisesti kiinnostavat teemat ja piirteet sekä taiteilijan ja hänen työnsä korkeatasoisuus, jonka määrittelyyn vaikuttavat mm. näkökulma ja tarkasteluympäristö. Mukaan mahtuu myös tekijöitä, joiden asema taidekentällä ei ole vielä vakiintunut.

Moniäänisyys tarkoittaa erilaisia ihmisiä ohjelmiston suunnittelussakin. Museon toimintaidea toteutuu Kiasmassa toimivien henkilöiden näkemysten kautta.