LooP

Rekonstruktio viidentoista vuoden takaa

Kiasma-teatterissa lokakuussa esitettävä Loop tutkii kuvan, tilan ja esittämisen mahdollisuuksia. Se on rekonstruktio suomalaisista kuvataiteilijoista, näyttelijöistä, tanssijoista ja nykymusiikin säveltäjistä koostuvan performance-ryhmä Jack Helen Brutin esityksestä Helsingin Taidehallissa vuonna 1985.

Suomalaisen performancetaiteen alkuvaiheissa on muutamia, vain sille ominaisia, kiinnostavia piirteitä. Yhdysvalloissa ja Euroopassa jo 70-luku oli performancetaiteen kukoistuskautta, mutta meille tämä ilmaisumuoto ilmestyi vasta 80-luvun alussa. Tuolloin syntyi yhtäkkiä lukuisia ryhmiä, jotka loivat lähtökohdiltaan ja pyrkimyksiltään täysin omaleimaisia esityksiä, kaupungille, gallerioihin ja mitä erilaisimpiin tiloihin, joissa esityksiä ei oltu totuttu näkemään.

Homo $ syntyi teatterikoululaisten piirissä. Sen pyrkimyksenä oli kyseenalaistaa teatterin tekemisen itsestäänselvyyksiä ja yhdistää muiden taiteenalojen ilmaisukeinoja esityksiinsä. Jack Helen Brut -ryhmä puolestaan koostui etupäässä Taideakatemian ja Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoista ja sen pyrkimyksenä oli laajentaa taiteen kenttää tekemällä kuvataiteen lainalaisuuksia kolmiulotteisessa tilassa tutkivia eläviä esityksiä.

Ö-ryhmään kuului joukko luonnon tilasta huolestuneita kuvataiteilijoita mm. Roi Vaara, Harri Larjosto, Erkki Pirtola ja Jussi Kivi. Näyttelyissään ja esityksissään ryhmä kritisoi kerskakulutusta ja rahan asemaa keskeisimpänä elämänarvona.

Ryhmien keskeinen rooli performance-taiteemme alkutaipaleella on piirre, joka erottaa sen muista maista, joissa taiteilijat esiintyivät yleensä yksilöinä tai pareina. Nämä ryhmät syntyivät spontaanisti toisistaan tietämättä ja niiden esitykset toivat eloa ja uusia ilmiöitä taiteen kentälle poliittisesti ja ideologisesti tiukasti kontrolloidun 70-luvun jälkeen. Kulttuurielämäämme tuon vuosikymmenen hallinnut taistolaisuus saattaa olla eräs syy siihen, että tarvittiin joukkovoimaa eli ryhmiä tuomaan leikillisyyttä ja anarkiaa taiteeseen.

FILOSOFISIA KUVAELMIA

Jack Helen Brut -ryhmän esitykset herättivät huomiota ja saivat suosiota heti alusta alkaen. Ryhmä vastusti ensin performance-leiman alle joutumisesta ja puhui itse mieluummin kuvaelmista. Nykyisin voisi sanoa Jack Helen Brutin keskeisimpien teosten olleen pitkälle hiottua ja viimeisteltyä visuaalista teatteria. Valokopio -82, Bonanza –83 ja Illumination –84olivat visuaalisesti miltei barokkisen runsaita ja dekoratiivisia näyttämöteoksia, jotka sisälsivät kunnianosoituksia maailmantaiteen eri aikakausille. Esityksissä käsiteltiin kuvallisesti myös erilaisia filosofisia ja elämänkatsomuksellisia näkemyksiä, esim. Illuminationissa rinnastettiin buddhalainen ja länsimainen käsitys elämästä, kuolemasta ja kuoleman jälkeisestä tilasta.

HARKITTU SATTUMA

Nyt Kiasma-teatteriin rekonstruoitava Loop kuuluu Jack Helen Brutin myöhempään vaiheeseen. Tiiviisti yhdessä työskennellyt ja matkustellut ryhmä hajosi erimielisyyksiin saatuaan valtion kuvataidepalkinnon vuonna 1985. Risto Heikinheimo kokosi uuden Helmunt Panzer ryhmän, kun taas osa entisistä tekijöistä jatkoi työskentelyä Jack Helen Brut - nimen alla Satu Kiljusen johdolla. Molemmat ryhmät olivat mukana Taidehallin kaksiviikkoisessa performance-tapahtumassa joulukuussa -85, jossa myös Loop sai ensi-iltansa. Aiemman kuvallisen runsauden sijasta nyt pyrittiin tutkimaan esityksellisyyden ehtoja niukoin elementein, pelkistetysti ja minimalistisesti. Esityksen rakenteessa musiikilliset, konserttimaiset ja eri keinoin toteutetut kuvalliset kohtaukset vuorottelivat keskenään. Pyrkimyksenä oli manipuloida voimakkaasti katsojan tilakokemusta. Tarkoitus oli myös poistaa väri, tehdä täysin mustavalkoinen esitys, mutta tulos olikin väreiltään mitä hienoviritteisin. Loop oli esitys, jota ei tarvinnut harjoitella, sillä siinä sattuman annettiin vaikuttaa näyttämön tapahtumiin ennalta tarkkaan sovittujen sääntöjen puitteissa. Amatööriys, tai autenttinen läsnäolo kiinnosti myös tekijöitä ja esitykseen etsittiin mukaan henkilöitä, jotka eivät koskaan olleet olleet näyttämöllä. Näin tullaan tekemään myös nyt Kiasmassa.

Kimmo Takala
Kirjoittaja on lavastaja, teatteritutkija ja Jack Helen Brut -ryhmän jäsen.