Ensiksi Bamakossa tulvahti vastaan lämpö. Uskomaton, päihdyttävä kuumuus. Sitten äänet, sitten värit. Tämä oli ensimmäinen Afrikkaan suuntautunut ARS 11 -suunnittelumatka.
Lentokone laskeutui pompahdellen Bamakon epätasaiselle kiitoradalle marraskuisena yönä. Saimme koneessa esimakua töyssyisistä kaduista, vaikkemme sitä vielä ymmärtäneetkään.
Kaikki olivat valtavan kiinnostuneita. Mistä kaukaa olette tullut? Finland? Europe du Nord, OK, jostain sieltäpäin. Taksikuskit remahtivat nauruun kun kuulivat, että Suomessa oli satanut ensilumi.
Naurua, melua, musiikkia
Yhtäkkiä maailma oli täynnä ääntä. Jatkuva liikenteen melu, autontorvien tööttäykset ja paljon puhetta, huutoja, naurua, musiikkia. Paikallisen valtakielen, bambaran rytmi kaikuu edelleen korvissani. Kaikki tuntuivat olevan matkalla johonkin myymään jotakin. Loputon virta ihmisiä, mopoja, autoja ja busseja kansoitti kaupunkiin johtavaa siltaa aamuvarhaisesta asti.
Naiset kantoivat päänsä päällä valtavia banaaniterttuja ylväsryhtisinä, värikkäissä vartalonmyötäisissä puvuissaan. Lapset kulkivat liinassa mukana, yksi rinnalla, toinen selässä. Ihmettelin, kuinka paikalliset onnistuivat pitämään siinä helteessä vaatteensa niin täydellisen sileinä ja rypyttöminä. Me vieraat hikoilimme kuin saunassa.
Sähköistä tunnelmaa
Bamakon valokuvabiennaalin keskuspaikkana toimi Malin kansallismuseo. Koko tapahtuman ja Frontiers (Rajat) -päänäyttelyn viralliset avajaiset olivat museon puistossa. Juhlallisen tapahtuman pääpuhuja oli Malin pääministeri. Kun hän saapui, orkesteri ja kuoro aloittivat riemuitsevan laulun.
Seuraavat isot avajaiset pidettiin Kulttuuripalatsissa ja sitä seuraavat taidekoulun galleriassa, Bamakon kaupunginmuseossa ja Ranskan Kulttuurikeskuksessa. Oli tärkeää saada tavata henkilökohtaisesti taiteilijoita. Parhaat keskustelut käytiin Bamakon viehättävissä baareissa.
Unohtumattomia kohtaamisia
Seuraavana iltana tutustuin paikalliseen kulttuurituottajaan, Igoon, jolta sain kutsun ITE-taiteilija Anselin kotipihalla pidettyihin juhliin. Pelkästään paikan löytäminen oli jo pieni seikkailu.
Juhlissa tietysti musisoitiin ja tanssittiin. Illan aikana esiintyi maailmankuulun koreografi-tanssijan Kettlyn Noëlin tanssijoita. Heidän liikekielensä oli pysähdyttävää. Yksinkertainen improvisaatio oli mitä kiinnostavinta nykytanssia.
Seuraavana päivänä Igo vei meitä vieraita tutustumaan Noëlin tanssikouluun. Koulun juuret ovat länsimaisessa nykytanssissa mutta afrikkalainen todellisuus on läsnä koreografioissa.
Mahdollinen maailma
Viimeinen päivä ja suunta kotiin. Kiidän taksilla kohti Malin kansallismuseota. Seinässä lukee: un autre monde est possible, toinen maailma on mahdollinen. Viemme kotiin tuliaisiksi toivoa.
Arja Miller
Vierailu tapahtui marraskuussa 2009. Bamakon valokuvabiennaali on Afrikan tärkeimpiä nykytaiteen tapahtumia. Toinen nykytaiteeseen keskittynyt biennaali on Dak’Art Senegalissa.
www.rencontres-bamako.com
www.biennaledakar.org